Marja Ikivalo: Elämän peli - ja siitä vapautuminen todelliseen olemukseemme

Miksi minun on niin vaikeaa vapautua tästä todellisuudesta, jossa koen eläväni? Koska olen itse valinnut tämän kokemuksen Ykseydestä erossa olemisesta ja yksilöllisen kokemuksen läpielämisestä. Päätin siis itse, että voisi olla mahdollista kokea Taivaan vastakohta eli se, että Kaiken kanssa yhtä olemisen sijaan koenkin olevani pieni, erillinen tietoisuus, joka on irrallaan omasta todellista olemuksestaan, eli Jumalasta. On sama, missä hahmossa tätä erillisyyttä koen – ihmisenä, jonkun muun planeetan olentona, henkimaailman sieluna – kyseessä on kuitenkin aina erillisyyden kokemus. Toisissa hahmoissa muistan ja koen Totuuden paremmin, toisissa olen tyystin painanut sen unholaan.   

Koska olen itse halunnut saada tämän kokemuksen, minun on itse haluttava sen loppumista. Jos haluan kokea erillisyyttä, sitä saan. Jos haluan kokea Ykseyttä ja Jumalan Rakkautta, minun on alettava nähdä sitä ja vain sitä ympärilläni. Mikään ei saa saada minua horjumaan.

Voi olla, että vain ja ainoastaan Ykseyden ja Rakkauden näkeminen ja kokeminen vie minulta aikaa. Olenhan vuosimiljoonilta tuntuvan ajan vahvistanut erillisyyden ja yksilöllisyyden kokemista. Olen uskonut kaiken, mitä ego, eli ajatus Jumalasta erossa olemisesta, korvaani kuiskii. Ego ei ole paha eikä syyllinen, koska se on vain ajatus erillisyydestä, jolla halusin leikkiä hetken. Koska ikuisuudessa ei ole aikaa, ei tämä leikkinikään ole kestänyt sekuntiakaan. Vain uskomiseni tähän leikkiin, tähän peliin, vain uskomiseni aikaan, paikkaan ja erillisiin hahmoihin, saa minut kokemaan tämän kaiken pitkien ajanjaksojen tuntuisen ajan.

Kaikkien kärsimystä aiheuttavien ja erillisyyttä ylläpitävien harhojen sijaan haluan nyt vihdoin yhdistyä todellisen olemukseni, Rakkauden, kanssa. Haluan kokea Jumalan Rauhaa, nyt ja aina. [Lue lisää...]

Marja Ikivalo: Neljä vaihetta matkalla takaisin Kotiin

Matkalla takaisin Kotiin, alkuperäiseen ja todelliseen olotilaamme, käymme läpi neljä vaihetta. Jokaisessa vaiheessa suhtautumistapamme maailmaan, Jumalaan ja itseemme on erilainen. Eri lähestymistavat vaikuttavat oleellisesti siihen, millainen todellisuuskäsityksemme kulloinkin on. Ajatuksemme ja niistä johtuvat kokemuksemme sekä tulkintamme tapahtumien merkityksestä ovat siis hyvinkin erilaisia eri vaiheissa ollessamme. Heilahtelemme edestakaisin näiden eri vaiheiden välillä, kunnes olemme valmiit palaamaan pysyvästi Jumalan yhteyteen.

1. Dualismi

Ensimmäinen näistä vaiheista on dualismi. Dualistinen katsantokanta ymmärtää kaiken erillisyyden kautta. Tällöin sisäinen suhtautumistapamme on, että kaikkialla nähdään olevan kaksi toisistaan irrallista asiaa: on minä ja sinä, minä ja maailma, minä ja Jumala. Koska kaikki nämä asiat ovat toisista irrallaan ja erillisiä, niillä ei välttämättä nähdä olevan mitään tekemistä toistensa kanssa. Jos asioiden nähdään jotenkin vaikuttavan toisiinsa, niin useimmiten dualistisen katsantokannan kautta todellisuutta tulkitseva ihminen kokee, että maailmassa ilmenevät asiat ja toiset ihmiset ovat lähes aina syypäitä siihen, miltä hänestä kulloinkin tuntuu.

Jumala nähdään dualismissa maailman luojana ja täysin ihmisen ulkopuolella olevana olentona, joka joskus on rakastava ja joskus rankaiseva. Tämä tietenkin aiheuttaa aikamoisia ongelmia ihmiselle: kuka osaa varmasti kertoa sen, mikä teko on Jumalan hyväksymä ja mikä on kiellettyä? Mistä tietää, milloin tiedossa on hyvistä teoista seuraava Taivaaseen pääsy ja milloin pahoista teoista johtuva ikuinen rangaistus? Kuka on ymmärtänyt Jumalan mietteet oikein ja kuka tulkitsee ne väärin? 

[Lue lisää...]

Tommi Tamminen: Ajatuksia Ihmeiden Oppikurssista

Ihmeiden Oppikurssin (Kurssin) yksi perusajatus on se, että maailmaa ei ole todellisuudessa olemassa. Kyse on näennäistodellisuudesta. Ihminen tosin voi kokea maailman hyvin todellisena ja pitää sitä itsestään selvänä. Maailman harhanomainen luonne voidaan kieltää tai sitä voidaan epäillä. Tästä huolimatta totuus ei muutu; maailmaa ei reaalisesti ole olemassa! Kurssi opettaa, että kahdesta maailmasta – Jumalan maailmankaikkeudesta ja ihmisten maailmankaikkeudesta – vain toinen on todellisesti olemassa ja se on Jumalan maailmankaikkeus. Ihmisten maailma universumeineen, rinnakkaisuniversumeineen, ajan ulottuvuuksineen, kehoineen ja planeettoineen on lopulta illuusio, joka tulee yhdestä mielestä. Kurssi opettaakin, että monen mielen sijaan on olemassa vain yksi mieli.

Jumala on kaikki, mitä on olemassa. Kaikki se, mitä kehojen silmin voimme havaita, on mielen luomaa manipulaatiota. Koemme aistiemme kautta unitodellisuutta sellaisessa mielen osassa, joka on nukahtanut. Se on pimentynyt ja unohtanut oman jumalallisen alkulähteensä. Tämä osa luulee tehneensä eron itsensä ja Jumalan välille samaistuessaan egoon eli johonkin sellaiseen, joka voi kuvitella itsensä yksilölliseksi ja erilliseksi luojastaan. Tähän mielen sairastuneeseen osaan, jonka pohjalla asuu syyllisyys ja joka pelkää (usein tiedostamatta) Jumalan rangaistusta, samaistumme silloin, kun uskomme, että todellisuus on se, mitä näemme.

Me uskomme, että on olemassa erillisiä egoja ja mieliä, jotka asuttavat kehoja. Uskomme näiden olevan yksilöllisiä ihmisiä, eläimiä ja olentoja. Kurssi opettaa, että koko tämä erillisyys, mielien jakaantuminen, on egon luoma uskoon pohjautuva järjestelmä. Olemme tämän ajatusjärjestelmän vankeja. Näin tulee jatkumaan, kunnes ymmärrämme, että koko egojärjestelmän olemassaolo on kyseenalaistettava. 

[Lue lisää...]

Pekka Tamminen: Sovitus ja siirtyminen

Ihmisen koti 

Millainen on se paikka, josta olemme lähteneet eli nukahtaneet maan uneen? Missä olimme, ennen kuin aloimme kokea elämää ihmisenä? 

On parempi puhua tilasta kuin paikasta. Olet lähtenyt tilasta, jossa olosi on täydellinen. Mitään ei puutu. Olet kevyt ja voit liikkua minne tahansa. Olet yhtä kaiken kanssa. Ei ole ristiriitaa. Kaikki on kirkasta ja selvää. Ja liikut aina tietäen, että sinulla on mukanasi kaikkein Korkein tuki ja turva, Jumala. Silloin tiedät olevasi siellä, minne kuulut. Oman perheesi luona. Olet yhtä Jumalan kanssa. 

Olenko siellä ollessani siinä henkimaailmassa, jonne kuolleet menevät Maan matkan jälkeen? 

Olet Ykseystietoisuudessa. Tämä on tila, josta koit lähteneesi kerran maan matkalle. Se on eri tila kuin se henkinen maailma, jossa ihmiset ovat Maan elämänsä jälkeen. Muista kuitenkin, että se, millainen tila on ja miten se koetaan, johtuu aina tietoisuudesta. Valaistunut on aina Jumalan luona, missä tahansa hän kulkeekaan. 

Miten tämä ykseystietoisuuden tila eroaa siitä henkimaailmasta, jonne ihmiset menevät elämänsä jälkeen? 

Ihmisen tietoisuus tekee eroja ja siten tietoisuus ratkaisee, millaisessa paikassa/tilassa ihminen on. Kun ihminen alkaa olla tietoinen ykseystietoisuuden tilasta, hän ennen pitkää "tulee" tänne. Silloin hän myös tiedostaa aina olleensa täällä. Se, mikä ei ollut, oli erillisyyden harha. Silloin hänen tietoisuutensa myös jää tänne, eikä mikään osa tai erillisyyden harha enää liiku muualle. Tämä on ihmisen koti. Tila, jonne ihminen ikuisesti henkenä kuuluu. Se tila, jonka ihminen kokee elämänsä jälkeen, on useimpien kohdalla välitila. Siellä ihmisen tietoisuus usein kaipaa vielä maallisia asioita. Ja siksi maallinen unikokemus eli inkarnaatiot Maapallolla useimmiten juuri jatkuvat. Ihmisen tietoisuus valitsee niin. [Lue lisää...]