Marja Ikivalo: Helpompaa elämää

Mikä tekee ihmisen elämästä niin raskasta ja vaikeaa? Mikä on se tunne, joka meitä niin usein kalvaa? Se outo tunne, aivan kuin jotain jatkuvasti puuttuisi. Aina joku asia on huonosti. Sisintä raastaa epämääräinen tyytymättömyys, joka ajaa jatkuvasti etsimään jotain parannusta elämään. Jossain se pysyvä onni ja tyytyväisyys on. Jos korjaan tuon tai tuon tai tuon asian elämässäni, niin sitten kaikki on hyvin.

Välillä tuntuu siltä, että nythän menee oikein hyvin, ja sitten elämä taas yllättää ja jalkojen alla ollut perusta katoaa. Taas kaikki on vaikeaa. Voi kun asiat muuttuisivat paremmiksi.

Meitä kalvaa pysyvyyden kaipuu. Eheyden kaipuu. Yhteyden kaipuu. Täyttymyksen kaipuu. Rakkauden kaipuu.

Mistä tämä kaikki on saanut alkunsa? Ehkäpä paha olomme lähti siitä päätöksestämme, että halusimme saada kokemuksen yksilöllisyydestä. Halusimme kokea olevamme kaikkeuden ehjästä kokonaisuudesta – jota Jumalaksikin voidaan kutsua – erillään oleva, oma yksilöllinen persoonamme, joka voisi aivan itse päättää omista asioistaan. Halusimme siis olla oman elämämme luojia.

Päätös vaihtaa Ykseys erillisyyden kokemukseen johti siihen, että nyt me sitten todellakin saamme omissa nahoissamme kokea, miltä tuntuu olla erillään muista ja erillään kokonaisuudesta, olla pieni ja voimaton. Ja tämähän on suoraan sanottuna aivan hirveää verrattuna ehjänä, täydellisenä ja yhtenäisenä Kaikkeutena olemiseen. Aivan kuin olisimme hylänneet Taivaan. [Lue lisää...]

Marja Ikivalo: Vanhoista taakoista vapautuminen - Toinen on peilisi

Ystäväni pyysi minua selittämään rankan ihmissuhdeongelmansa keskellä, miksi uskon, että toinen ihminen on oman itsemme peili. Tämä väite tuntui hänestä siinä tilanteessa erittäin ikävältä, jopa syyttävältä, kun hän oli nähnyt puolisossaan nousevan esiin vähemmän mairittelevia piirteitä. Väitinkö tosiaan, että ystäväni oli samanlainen kuin hänen hankalasti käyttäytyvä puolisonsa?  

Yritin selittää ystävälleni omia käsityksiäni asiasta seuraavan mielikuvan avulla:

Kuvittele, että sinulla on selässäsi painava reppu, johon olet kerännyt valtavan määrän erilaisia taakkoja elämäsi aikana. Nämä taakat ovat menneitä kokemuksia, jotka yhä painavat harteillasi. Lisäksi repussasi on kasa erilaisia valepukuja. Jokainen näistä valepuvuista on myös joutunut reppuusi jonkun vanhan kokemuksesi takia. Jokaisessa elämäsi hankalassa, tuskallisessa, pelottavassa tai surullisessa kokemuksessa olet reagoinut siihen tavalla, jonka voidaan ajatella olevan repussasi yhtenä naamioasuna. Tämä asu pitää sisällään kaiken sen, mitä tuon hankalan kokemuksen aikana koit, ajattelit, tunsit ja sanoit, sekä ne uskomukset, jotka tuon kokemuksen takia sinuun muodostui. Nyt kun koet jotain saman tyyppistä tilannetta elämässäsi, puet päällesi saman asun, jota aiemminkin jouduit vastaavassa tilanteessa käyttämään. 

[Lue lisää...]

Marja Ikivalo: Lohdullinen viesti

Sain ottaa Pyhältä Hengeltä vastaan seuraavat sanat ystävälleni. Nämä sanat voivat antaa lohtua ja rauhaa meille kaikille. 

Rakas Ystävä.

Älä yritä jaksaa omin voimin. Älä yritä pärjätä pelkän oman voimasi varassa. Minä olen täällä. Pyydä minua apuun ja minä autan.

Hellitä. Rentoudu. Antaudu minun voimani kannateltavaksi.

Voit kuvitella ottavasi huolenaiheesi käteesi kuin pallon, ja sitten voit heittää sen minulle. Sano perään vain: ”Pyhä Henki, ota koppi!” Minä otan huolesi vastaan. Minä otan vastaan kaikki murheesi, päässäsi pyörivät ajatukset, pelot, surut, häpeän ja vihan. Anna ne minulle. Minä kannan ne puolestasi. Minä ratkaisen asiat puolestasi. Minä otan vastuun. Sinun ei enää tarvitse olla yksin. Minä autan.

Mielessäsi pyörivä huoli ei ole enää sinun vastuullasi. Se ei enää ole sinun ongelmasi. Minä tiedän, miten asioiden on paras mennä. Siksi minä olen oikea taho ratkaisemaan kaikki murheesi.

Kaikki menee aivan täydellisesti. Sinun ei tarvitse ikinä pelätä, että mitään väärää tapahtuisi. Ainoastaan omat ajatuksesi siitä, mitä pitäisi tapahtua ja miten asioiden pitäisi mennä, voivat saada elämän tapahtumat tuntumaan vääriltä. Ne eivät ole vääriä. Luota siihen, että kaikki menee juuri niin kuin pitääkin. 

[Lue lisää...]

Pekka Tamminen: Maailman tarkoitus

Jotta saamme kiinni siitä, miten ja miksi ihminen on maailmassa ja mikä on maailman tarkoitus ihmiselle, meidän on palattava ensin siihen, mistä kaikki alkoi. Ennen maailman syntyä ja ennen ihmisen nukahtamista ihminen ei vielä ollut ajatellut sitä pientä hullua ajatusta, jolle olisi pitänyt nauraa ja josta Ihmeiden Oppikurssi kertoo. Tämä ajatus oli elämä ilman Jumalaa erillisenä olentona, joka itse vastaa kaikesta ja kokee väärien valintojensa seuraukset kärsimyksenä ja sairautena. Koemme sitä nyt maailmassa, jossa ihminen nukkuu ja ego toimii.

Ihmisen ongelma on, että hän ei näe, eikä muista, miten itse loi kuvitelman Jumalasta erossa olemisesta. Hän ei näe syyllisyyttään ja projisointiaan, jonka tuloksena maailman uni syntyi. Tämä unen osa on salassa ja hän näkee vain projisointinsa eli maailman. Siksi ihmisen on ensin tiedostettava, että maailmasta ei löydy ongelmaa eikä ratkaisua, vaan hänen on mentävä mieleensä.

Ihmisen ongelman ydin on se, että hän uskoo maailman olevan todellinen. Siksi hän taistelee jatkuvasti ja loputtomasti, jotta saisi elämän toimimaan. Se ei onnistu koskaan ja jos onnistuukin, niin vain hetken. Siksi on ymmärrettävä, että toimitaan kangastuksen kanssa. On löydettävä projektori, josta maailman kuva syntyy. Tämä projektori on mieli ja erityisesti se mielen osa, joka on uskonut väärin erillistyneensä Jumalasta. Ihmisen on käsitettävä tämä asia. Hänet on vähitellen siedätettävä totuuteen, jossa maailman harha paljastuu.

[Lue lisää...]